Montrealin kesäolympialaisissa suomalainen Lasse Virén voitti kultaa 5000 ja 10000 metrin juoksussa. U2-yhtye perustettiin Dublinissa ja Eppu Normaali -yhtye Ylöjärvellä. Applekin perustettiin samaisena vuonna. Mutta ennen kaikkea: Vantaan Voimisteluseura sai alkunsa!

Voimisteluseuramme perustava kokous pidettiin 14.9.1976 Vantaanjoen lukion tiloissa. Osallistujina olivat 23 vantaalaista sekä kolme SVUL:n edustajaa. Kipinä voimisteluseuran perustamiseksi syttyi, kun perustajajäsen Raili Savolainen aloitti omatoimisesti naisten voimistelutuntien pitämisen Vantaanpuiston kotitalonsa kellarin kerhotilassa. Vantaan kaupungilta oli pyydetty mahdollisuutta käyttää Vantaan yhteiskoulun tuloja, mutta lupaa tähän ei tullut ilman rekisteröityä yhdistystä. Oli siis aika perustaa vantaalainen voimisteluseura, joka sai nimekseen Vantaan naisvoimistelijat (Vantaan Voimisteluseura -nimi otettiin käyttöön 1997).

Perusjumppaa naisille ja tytöille naisvoimistelun perinteillä

Ns. harjoitusosastoja perustettiin kolme, yksi naisosasto ja kaksi tyttöosastoa 7–12-vuotiaille. Naisten jäsenmaksu oli 15 markkaa ja tyttöjen 5 markkaa. Vuoden 1976 lopussa seuralla oli yhteensä 118 jäsentä.

Aluksi tunteja oli kaksi viikossa, mutta pian toiminta laajeni ja jumppia alettiin pitää Vantaan yhteiskoulun (Vantaanlaakson koulu) lisäksi Hämeenkylän koululla. Naisten perusvoimistelun ohella tarjolla oli eri-ikäisten tyttöjen voimistelutunteja, satujumppaa sekä lentopalloa. Voimistelu perustui hyvin vahvasti perinteiseen naisvoimisteluun.

Kovin suuria summia voimisteluun ei vielä käytetty. Naisten jäsenmaksu syksyllä 1976 oli 15 markkaa ja tyttöjen 5 markka. Ensimmäisenä toimintavuotena seura sai jäsenmaksutuloa 1150 markkaa sekä avustusta SNLL:stä (Suomen Naisliikuntaliitto)100 markkaa. Ohjaajille maksettiin 419 markkaa, kurssimaksuihin kului 360 markkaa, välinehankintoihin 188 markkaa sekä toimisto- ja kokouskuluihin 163 markkaa. Tarkan markan seuran teki ensimmäisenä toimintavuotenaan ylijäämää 32 markkaa.  

Tapahtumat käyntiin

Länsi-Vantaan asukasmäärä kasvoi 1970-luvulla nopeasti ja niin myös Vantaan naisvoimistelijoiden toiminta. Jo vuoden 1978 lopussa jäsenmäärä oli kasvanut liki 400:aan. Harjoittelupaikkoja ja -tunteja oli lisätty ja tapahtumia käynnisteltiin omilla pikkujouluilla ja kevätjuhlilla eli ”Kevätkeikauksella”.

Kaikissa tapahtumissa ei tullut heti menestystä. Vantaan naisvoimistelijat osallistuivat Vantaan ulkoilu- ja liikuntapäivään noin 3 kilometriä pitkän luontopolun. Kaupungin vähäisen tiedotuksen takia luontopolulla oli kulkijoita kuitenkin vain 12 ja tähänkin oli laskettu mukaan järjestäjät.

Heti 1980-luvun alussa ryhdyttiin harjoittelemaan ensimmäistä suurkenttäohjelmaa varten. Ensimmäisiin kisoihin lähetettiin seuran edustajia uuden vuosikymmenen käynnistyttyä. Vähitellen myös joukkuevoimistelu alkoi saada jalansijaa, mutta siitä kerromme lisää helmikuun artikkelissamme.

Näin siis lähti käyntiin Vantaan Voimisteluseuran 50-vuotinen taival. Tänä päivänä olemme yksi Suomen suurimmista voimisteluseuroista yli 3500 jäsenellämme. Tarjoamme laadukasta liikuntaa ja voimistelua perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille sekä omissa toimitiloissamme että liikuntasaleissa eri puolilla Länsi-Vantaata. Kilpatoimintaa seurassa on joukkuevoimistelussa, kilpa-aerobicissa ja tanssillisessa voimistelussa.

Lähde: Seppo Suominen. Vantaan voimisteluseura – 40 ensimmäistä vuotta. Julkaisematon teos.
kuvat: Henry Silvennoinen